Pääkirjoitukset

Joni Mäki-Petäjän pääkirjoitus: ”Pitää myös osata antaa anteeksi”

Poliittinen syksy niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti on lähtökuopissa. Eduskunta ja kunnanvaltuustot aloittavat työtään. Koko kesän aika on keskusteltu ministereiden ja kansanedustajien menneisyydestä ja sieltä kumpuavista teksteistä tai tekemisistä. Sama meininki tuntuu jatkuvan myös alkusyksyn keskusteluissa.

On hyvä, että vanhoja kirjoituksia ja oikeustuomioitakin tulee esille. Kansalaiset voivat arvioida sitten, ovatko teot ja puheet ristiriidassa tai vastaavatko ne todellisuutta. Ovatko henkilöt arvot ja asenteet muuttuneet vuosien myötä vai heijasteleeko ne edelleen samoja arvoja kuin teksteissä ja teoissa.

Vanhoja syntejä löytyy varmasti meidän kaikkien menneisyydestä. Julkisessa tehtävässä olevalta niitä tuodaan herkemmin esille kuin tavallisten tallaajien toilailuja. Hyvä niin.

Kun kansanedustaja tai kuka vaan tässä yhteiskunnassa aidosti ja vilpittömästi pyytää anteeksi ja nostaa käden virheen merkiksi, se pitäisi kyllä riittää jollain aikajanalla. Puhumattakaan, jos oikeustuomion on saanut ja sen kärsinyt.

Anteeksi pitää pyytää mutta pitää myös jossain vaiheessa osata antaa myös anteeksi. Kierre on jatkuva ja loputon, jos joka kerta aloitetaan keskustelu jonkun vanhoista paheksuttavista teoista, jotka on jo käsitelty moneen kertaan.

Kaikilla meistä on ne hyvät ja huonot puolemme, valot ja varjot. Ei niin hyvää ihmistä, etteikö hänessä jotain pahaakin ole tai ei niin pahaa ihmistä etteikö hänessä jotain hyvääkin ole. Eri mieltä voi ja pitää asioista olla, mutta loputon hurskastelu jonkun toisen huonommuudesta ei ole sivistynyttä keskustelua.

Ollaan ihmisiksi!