Mielipiteet

Joni Mäki-Petäjän pääkirjoitus: ”On kyse asukkaiden lähipalvelujen säilymisestä”

Ilmassa on paljon epävarmuutta ja aitoa huolta tulevaisuudesta. Pelko lähipalvelujen katoamisesta entistä kiihtyvämpään tahtiin heijastelee useissa kuntien päätöksissä. Se on aiheellinen huoli, jossa kannattaa olla hereillä mieluummin etujoukoissa kuin sitten, kun päätökset on tehty. Tästäkin on päättäjillä kokemusta, että lähetetään kirjelmiä, kun palvelut ovat jo kuihtuneet alueelta. Parempi sekin kuin ei mitään, mutta kyllä siinä vaiheessa ollaan jo pahasti myöhässä.

Lestijokilaakso ei ole menestynyt valtion eri viranomaisten keskittämispolitiikassa. Se on varmasti yksi syy, miksi työllisyyspalvelujen vastuukuntamalli aiheuttaa närää valtuustoissa.

Huoli siitä, että usein heikoimmassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät joutuvat kaiken muun lisäksi vielä menemään asioimaan Kokkolaan työllisyysasioissa, ei ole tuulesta temmattu. Päätöksenteon vaikeus Lestijokilaaksossa ja Perhonjokilaaksossa ei varmasti ole jäänyt huomaamatta Kokkolassa. Toivoa täytyy, että maakunnan pääkaupungissa otetaan maakunnan viestit ja huolet vakavasti.

Sama koskee myös Soitea ja Pohdetta, jotka hakevat hurjantuntuisia säästöjä. Ne tulevat taatusti koskettamaan kipeästi myös maakuntaa. Nyt on syytä hyvinvointipalveluiden luottamushenkilöiden olla myös hereillä, ettei maakuntaa näivetetä hengiltä.

Aitoa ja rakentavaa vuoropuhelua Kokkolan ja maakunnan välille tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Se on selvää, että maakunta tarvitsee Kokkolaa ja Kokkola maakuntaa. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen olemassaoloa tullaan varmasti kyseenalaistamaan tulevaisuudessa. Siinä tarvitaan vahvaa yhteishenkeä koko maakunnassa.

Kalajokilaakson kunnat ovat huomanneet karulla tavalla mitä merkitsee asua hyvinvointialueen reuna-alueilla. Siinä jää helposti isomman jalkoihin, vaikka juhlapuheissa luvataan toista.