Mielipiteet

Joni Mäki-Petäjän pääkirjoitus: Lasten pahoinvointi on lisääntynyt

Lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy kouluilla lisääntyneenä levottomuutena. Opettajien työstä yhä isompi osa menee järjestyksen ylläpitämiseen.

Kouluterveyskyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista suuri osa kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä. Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides koki terveydentilansa kuitenkin keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kyselyn mukaan korona-ajan jälkeen ahdistuneisuus on vain lisääntynyt, vaikka asiantuntijat odottivat sen helpottuneen.

Tiistaina koko Suomea järkytti kouluampumistapaus Vantaalla, jossa kuudesluokkalainen ampui luokkatovereitaan, sillä seurauksella, että yksi uhreista kuoli.

Vaikka teko on äärimmäinen, monet lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ovat kertoneet, että jotain tällaista on osattu odottaa. Lähes viikoittain poliisin tietoon tulee jokin uhkaustilanne Suomen kouluissa. Toki niistä suurin osa on ajattelemattomuudessa tehty, mutta silti se on puistattava tieto.

Monelle muistuu mieleen Jokelan koulusurmat 2007 ja Kauhajoen koulusurmat seuraavana vuonna. Ne viimeistään lopettivat lintukoto-ajattelun Suomessa.

Koululuokan pitäisi olla se kaikkein turvallisin paikka, minkä yhteiskunta voi antaa. Mutta valitettavasti turvallisuuden tunne on saanut vakavan iskun jälleen kilpeensä.

Miten tästä eteenpäin? Koululaisten kanssa kannattaa puhua asiasta niin kouluissa kuin kotona. Somemaailma tuo sellaista materiaalia lasten silmille, jota he näkevät tahtomattaankin. Peli- ja somemaailma antavat vääristynyttä kuvaa nuorisolle. Ihmiselämää ei saa enää takaisin. Pelin voi aloittaa uudestaan entistä ehompana, kun ”henki” on mennyt.

Aikuisten tehtävä on luoda ja tuoda turvaa lapsille ja nuorille. Siinä me kaikki voimme olla apuna, kun rakennamme turvallisempaa yhteisöä omilla paikkakunnilla.