lauantai 8.5.2021 | 23:24
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Kannuksen kaupunginjohtajan Jussi Niinistön kolumni: Susi-Paavo ja hänen keskipohjalaiset veteraaninsa

Pe 5.2.2021 klo 11:03 | päivitetty pe 11:23

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kirjani everstiluutnantti Paavo Susitaipaleesta on saanut mukavasti huomiota. Erityisen iloinen olin maakuntalehtemme sunnuntaisivujen näyttävästä artikkelista. Susi-Paavo ja hänen komentamansa Jalkaväkirykmentti 29 kiinnostavat. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa monen keskipohjalaisen isä, isoisä tai muu sukulainen palveli tässä joukko-osastossa.

JR 29 oli niin sanottu kotiseuturykmentti, sillä sen yksiköt oli koottu pitäjittäin – niin kuin nykyään sanotaan – historiallisen Keski-Pohjanmaan alueelta. Rykmentin toinen pataljoona oli koottu käsillä olevan lehden levikkialueelta ja perustettu kesällä 1941 Kannuksessa. JR 29 kuului Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11. Divisioonaan, jonka muut rykmentit olivat JR 8 ja JR 50.

Susitaipaleen komentama JR 29 oli koottu reserviläisistä kuten JR 50:kin, mutta sen miehistön keski-ikä oli korkeampi, kolmissakymmenissä. Pääosa miehistä oli talvisodan veteraaneja. Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta tunnetuksi tullut JR 8 oli koottu enimmäkseen varusmiehistä.

Haastattelin 1990-luvulla keskipohjalaisia veteraaneja. He muistelivat ensi alkuun hätkähtäneensä, kun kuulivat Paavo Susitaipaleen olevan heidän komentajansa. ”Nyt se fasisti tulee ja tapattaa meidät kaikki”, kuului miesten keskuudessa kiertänyt puhe. Toisin kävi. 1930-luvun kiihkeässä poliittisessa elämässä sinimustia värejä tunnustanut ja kansanedustajanakin käväissyt Susitaival osoittautui tositilanteessa hyvinkin harkitsevaksi ja miehiään säästämään pyrkiväksi sotilasjohtajaksi.

JR 29 raivasi ankarien taistelujen jälkeen tiensä Petroskoihin 1. lokakuuta 1941. Samalla sen komentaja vaihtui. Taisteluväsymyksen, vanhempien ikäluokkien kotiutusten ja nuorimpien siirtojen jälkeen koko kunniakkaasti taistellut rykmentti lakkasi olemasta maaliskuussa 1942. Kaikkiaan yli 400 keskipohjalaista kaatui JR 29:n riveissä, joukossa moni Lestijokilaakson mies.

JR 29:n veteraanit järjestivät aktiivisesti asevelijuhlia, joissa Susi-Paavo oli itseoikeutettu kunniavieras. Ensimmäinen oli 1943 ja viimeinen 1997, molemmat Kalajoella. Susitaipaleen osalta viimeinen juhla oli 1987 Kokkolassa. Tuolloin 91-vuotias ”Susi” osoitti arvostustaan entiselle rykmentilleen ottamalla sen lipun liepeen käteensä ja suutelemalla sitä.

Sain nuorena miehenä osallistua Paavo Susitaipaleen hautajaisiin Ruokolahdella tammikuussa 1994. Vainajan toivomuksesta haudalla liehui JR 29:n lippu, jonka kokkolalaiset lotat olivat ommelleet jo sodan aikana. Lipun vaaleansinisellä pohjalla kullanvärisen seppeleen ympäröimä näätä astuu kolmen juovan – Perho-, Lesti- ja Kalajoen – ylitse. Montaa veteraania ei enää elossa ole, mutta sankarien muisto elää polvesta polveen.

Jussi Niinistö

Kannuksen kaupunginjohtaja

Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistön väitöskirja keskipohjalaista kootun JR 29:n komentajasta Paavo Susitaipaleesta sai "kansanpainoksen" – Susitaival oli voimakkaasti mielipiteitä jakanut IKL:n ja Lapuan liikkeen aktiivi

#