maanantai 26.10.2020 | 14:44
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Lohtaja maakunnan tiennäyttäjänä – 150 vuotta Lohtajan kansakoulun perustamisesta

La 10.10.2020 klo 07:05

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Lohtaja

Suomenkielisen Keski-Pohjanmaan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Lohtajalla elokuussa 150 vuotta sitten, 1870. Lähialueilla vain ruotsinkielisessä Kruunupyyssä oli kansakoulu aloittanut hieman aiemmin.

Lohtajan Kotiseutuyhdistys juhlistaa Sunnuntaitreffeillä 11.10.2020 kansanopetuksen ja kansakoulun historiaa. Alustajina ovat FT, dosentti Jussi Hanska Tampereen yliopistosta ja FM, historian lehtori Kimmo Erkkilä Lohtajan koulusta.

Jussi Hanska käsittelee kansanopetusta vastakohtana ns. eliitin opetukselle ja koulutukselle keskiajalta ensimmäisten kansakoulujen perustamiseen asti. Esityksessä on mukana mm. kansakoulujen perustamiseen johtanut yhteiskunnallinen keskustelu ja valtakunnallinen lainsäädäntö.

Lohtajan koululaitoksen historiaa tutkinut Kimmo Erkkilä arvioi, että yleissivistys oli tavoitteena jo 150 vuotta sitten. Kansakoulu loi sadassa vuodessa Erkkilän mukaan hienon pohjan nykymuotoiselle laadukkaalle peruskoululle.

Lohtajalla sivistyksen airueena oli kirkkoherra. Suur-Lohtajan viimeinen rovasti Karl Abraham Keckman (1804–1882) ajoi voimakkaasti kansakoulun perustamista, vaikka sai pitäjästä myös paljon vastustusta. Hän lahjoitti sitä varten koulutilan, kalusteita, kirjoja ja rahaa. Kansanopetus oli saanut vauhtia, kun Jyväskylään oli perustettu 1860 seminaari, joka alkoi lähettää kansakoulunopettajia Suomen pitäjiin. Vuoden 1866 kansakouluasetus loi perustan kansakoululaitoksen kehittymiselle. Lohtajalla koulutyö alkoi rovasti Keckmanin lahjoittamassa Mattilan talon huoneistossa elokuussa 1870, mutta jo 1872 koulu siirtyi Junttilan taloon. Siellä koulu toimi 1890-lvun lopulle, jolloin valmistui uusi koulutalo, nykyinen Lohtaja-talo. Kansakouluja alettiin perustaa myös muille kylille.

”Kun Lohtaja kansakoulun perusti” –luento- ja keskustelutilaisuus on osa 2013 alkanutta Lohtajan Kotiseutuyhdistyksen Sunnuntaitreffien sarjaa. Sen aikana on perehdytty tutkimuksen sekä paikallisten tietojen ja perinteen kautta mm. Lohtajan vanhoihin asuinpaikkoihin, nimistöön, murteeseen, raudanvalmistukseen, tervanpolttoon, laivanrakennukseen, siirtolaisuuteen, sukuihin, jääkäriliikkeeseen ja kuntaliitoksiin. Luennoitsijoita on ollut mm. Oulun, Vaasan, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta.

#