perjantai 3.7.2020 | 00:07
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Minna Vörlinin kolumni: Asia, jota ilman en voisi elää

To 25.6.2020 klo 06:10

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kun lähestyi aikani kirjoittaa tämä teksti, en ollut varma, mistä haluaisin kirjoittaa. Kysyin vinkkiä pojaltani, joka sanoi, että kirjoita jostain, mitä ilman et voisi elää. Mietin asiaa. Tuli mieleen muutamakin oman elämäni kannalta välttämätön asia. Olin kuitenkin juuri siemailemassa kylmää vettä, joten ajattelin kirjoittaa vedestä.

Vesi, tuo vedyn ja hapen yhdiste, on yksi tunnetun elämän perusehdoista. Se on aivan erinomaista kylmänä nautittuna, mutta erinomaista myös kuumassa vihreässä teessä. Toki kuulemma myös kahvissa. Suomalaisen mieli on aina vetänyt veden äärelle. Jo muinaiset suomalaiset asuttivat maastamme ensin rannat. Toki heillä lienee kannustimena ollut kalansaalis eikä niinkään kauniit maisemat.

Nykyäänkin suomalainen ostaa mielellään talon tai mökin joen, järven, lammen, meren tai muun vetisen paikan ääreltä. Jos ei omaa ole mahdollista ostaa, vuokraa moni kesän aikana mökin veden ääreltä tai matkustaa nauttimaan tuosta elämän peruselementistä teltan, riippukeinun, matkailuauton tai -vaunun kanssa. Saattaapa joku myös veneillä. Moni nostaa ongen tai virvelinvavan olalle ja suuntaa kalanpyyntiin, jossa tärkeintä ei ole se iso saalis, vaan hienot kokemukset.

Meillä virtaa täällä upea joki, Lestijoki. Taannoin sain olla poikieni kanssa seuraamassa, kun jokeen istutettiin lohikaloja. Se oli varsinkin pojille mieluinen kokemus. Näin kuumina kesäpäivinä Lestijoen rannalla näkyy uimareita ja laitureilla nautiskelevia ihmisiä. Oman mieleni valtaa kaipuu veden äärelle. Onneksi joelle ei ole pitkä matka. Kävelen sen luo helposti kuivan maan tontiltani.

Ihan äskettäin sain perheeni kanssa kokeilla koskenlaskua Kuusamon Kitkajoella. Siellä kuohuista nauttiessamme paikallinen eräopas yllätti minut tahtomalla kuulla Lestijoesta. Hän oli joskus kauan sitten ollut melomassa joella ja aikoi uusia kokemuksen jossain vaiheessa. Hienoa. Koskenlaskun jälkeen Kitkajoen kastelemat vaatteet kuivattiin ja varsinkin nuorimmaiseni vaatteet myös pestiin, missä vesi toimi välttämättömänä apuna. Illalla lämmitetyssä rantasaunassa vesi sihahti ihanasti kiukaalle ja suihkutettu kylmä vesi virkisti. Saunan jälkeen uudet perunat kiehuivat vedessä ja vielä ihan päivän päätteeksi tuli nautittua Syrinharjun pullotettua lähdevettä.

Kannuksen kaupunki sai äskettäin uuden kaupunginjohtajan. Hän oli vakuuttanut valitsijansa perehtyneisyydellään paikallisiin asioihin. Toivon, että hän oli ehtinyt käymään myös Lestijoen rannalla ja ellei ollut, niin ehtisi käymään pian. Siellä hän kuulee virran kuiskivan tervetulotoivotukset.

Minna Vörlin

kannuslainen harrastelijakirjoittelija

#