perjantai 25.9.2020 | 15:40
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

"Täällä ovat alan työpaikat" – Suomi on meijerialan edelläkävijä, jossa tuotekehitys on arkipäivää mutta jäätelöäkin maistellaan, kerrottiin Milk Works -luennolla Himangalla ja Kannuksessa

Kaisa Suomala
To 13.2.2020 klo 06:30

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Raumankarin koulu, Himanka. 1.–5.-luokkalaiset poistuvat salista hyvässä järjestyksessä.

– Jäätelöä on sitten tarjolla kaikille jossain vaiheessa päivää, huikkaa Jyri Kaunisto salin edestä, kun tilalle alkaa jo virrata isompia oppilaita.

Jyri Kaunisto opettaa tuleville meijerialan ammattilaisille juustonvalmistusta ainoassa alan koulussa Hämeenlinnassa, sekä toisella asteella Hämeen ammatti-instituutissa että Hämeen ammattikorkeakoulussa, ja kiertää sen lisäksi markkinoimassa alaa koululaisille. Milk Works -projekti on pyörinyt työn ohessa jo parikymmentä vuotta, ja sitä rahoittavat meijerit.

Tällä kertaa Kauniston kanssa liikkeellä on Tanja Känsäkoski Kpedun Polku maaseudulle -hankkeesta. Ennen Himankaa maitoluento on pidetty jo eri kouluilla Kannuksessa, ja Himangan jälkeen kohteena on Kalajoki.

Jyri Kaunisto sanoo, että kiertueelle lähdetään mielellään nimenomaan maitomaakuntiin, Etelä-Suomen ulkopuolelle.

– Haluamme rekrytoida täältä, missä alan työpaikat ovat, ja haluamme että opiskelijat palaavat tänne työelämään. Opiskelijamme työllistyvät mukavasti, ja meidän opiskelijoitamme on tälläkin hetkellä harjoittelussa lähiseudulla, yksi Toholammilla ja yksi Haapavedellä.

Haittaa ei ole siitäkään, että työntekijällä on jonkinlainen aavistus siitä, mistä raaka-aine on kotoisin.

– Vaikka työ on täysin teollista, ala on riippuvainen siitä, että maitoa tuotetaan, Kaunisto tähdentää mutta lisää, että raaka-aineiden laajentuminen lehmien tuottamasta kasvikunnan puolelle ei ole meijerialalle peikko sekään.

– Kasvipohjaisuus ei ole meijerialan kannalta mikään kummallisin juttu.

Meijeriharjoittelu on palkallista, Jyri Kaunisto kertoo Raumankarin oppilaille, ja näyttää harjoittelijoiden palkkataulukot.

– Teollisuus haluaa oikeasti panostaa ammattitaitoisten työntekijöiden koulutukseen, hän mainostaa.

Eikä meijeriala ole enää pitkään aikaan ollut pelkkää maidon pakkaamista ja voin kirnuamista. Eikä alan tuotekehitys tarkoita vain sitä, että ideoidaan uusia eksoottisia jäätelömakuja.

– Toki sekin on osa sitä! Mutta suuri osa alan uusista innovaatioista tehdään jätevirtoja hyödyntämällä. Ennen kurria juotettiin sioille, tänä päivänä rasvattoman maidon myynti on kaikista perusmaidoista suurinta. Jätevirrasta on tullut päävirta. Hera on hyvin arvokas raaka-aine. Osa juustoista myydään niin halvalla, että niiden kilohinta kaupassa on melkein sama kuin tuottajalle maksetun raaka-aineen hinta – se ei voi olla kannattavaa. Mutta tässä tapauksessa se hera, joka on saatu juustonvalmistuksen yhteydessä, onkin arvokasta, ja sitä myydään kuivattuna esimerkiksi Kaukoitään lastenruokateollisuuteen.

Omakohtaistakin kokemusta meijerin lattialta nykyisellä opettajalla on. Jäätelötehtaalla tuli vietettyä kuukausia harjoittelussa 2000-luvun alussa, ja tuoreen, pehmeän jäätelömassan aistinvarainen arviointi jätti jälkensä.

– Kolmetoista kiloa tuli lisämassaa sinä aikana. Toiset kaverit, jotka valmistivat vaikkapa voita ja kermaa, eivät jostain syystä lihoneet samalla tavalla, Kaunisto paljastaa.

#