maanantai 16.12.2019 | 07:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Ari Huuki Kannuksesta: Soite ei ole tuonut säästöjä

Lestijoki
To 14.11.2019 klo 11:15 [päivitetty to 11:16]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Olen ollut pitkään mukana kunta- ja maakuntapolitiikassa, ja koko se ajan sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoitopalvelut nousevine kustannuksineen ovat puhuttaneet. Aika ajoin on ruvettu rakentamaan uutta himmeliä, joko maakuntakeskuskeskeistä tai markkinaehtoista.

Lyhyt kertaus: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite aloitti toimintansa 1.1.2017. Soite on maakunnallinen perus- ja erikoissairaanhoitopalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteen liittänyt kuntayhtymä. Soitessa yhdistyvät Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru, joka sisältää Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja peruspalveluliikelaitos Jytan, Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut ja Perhon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli hillitä nousevia kustannuksia sosiaali- ja perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa.

Jytasta Soiteen siirtyessämme ei tilanne ole muuttunut miltään osin. Soite ei ole pysynyt hillitsemään kustannuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta sen paremmin kuin Jytäkään. Pahinta tässä kustannusjahdissa on se, että maakunnan reunamilla, jokilaaksoissa asuvien, palvelut uhkaavat heikentyä ja karata kauemmaksi. Jytassa ollessamme olivat jokilaaksojen palvelutkin lähellä asiakkaita ja asiakas keskiössä.

Maakuntalehtemme 8.11.2019 käsittelee Soitea. Jutussa todetaan, että jokilaaksoissa on ollut käsi nyrkissä jo pitkään palvelujen karatessa sieltä. Tämä kertoo aika pitkälti tämän hetken tunnoista maakunnassamme.

Soiten alueella ei ainakaan julkisuudessa puhuta palveluverkon kattavuudesta paljoakaan. Näillä näkymin Soitea ajetaan sellaiseen asentoon, että jokilaaksoissa olisi yksi sosiaali- ja terveyspalvelu yksikkö. Kokkolassa on viisi palveluyksikköä ja Kruunupyyssä kolme, joista saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Esimerkiksi Oulu suunnittelee viittä sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta, jossa on noin 200 000 asiakasta. Jokilaaksojen palveluverkkoja on karsittu kovalla kädellä, jopa niin kovalla, että osa kunnista Soiten alueella on joutunut tekemään ostopalveluratkaisuja kuntalaisten perusterveydenhuoltopalveluiden turvaamiseksi

Ulkoistustoimenpiteet ovat saamassa mahdollisesti jatkoa: Listalla on 157 vanhuksen hoitopaikan ulkoistaminen. Nämä yksiköt ovat Kotiranta Kannuksessa, Harjukoti Vetelissä, Sandbacka Kruunupyyssä ja Emeliehemmet Kokkolassa. Näillä toimenpiteillä ei varmasti tule säästöjä kuin hetkellisesti hintojen laskun myötä, mutta mikä on palvelun taso sen jälkeen? Kaiken lisäksi työntekijät ovat maksajina tes-soppailun kautta, kun työehdot ja palkkaus heikkenevät.

Nyt on mennyt kohtuuttoman paljon aikaa palvelurakenteiden luomiseen, joka on lisännyt byrokratiaa ja heikentänyt palveluja. Olemme ruvenneet rakentamaan kaiken palvelun kattavaa sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta Kokkolaan, rakentamalla uusia seiniä ja siirtämällä palveluja, vaikka Jokilaaksoista olisi löytänyt osaamista. Olisiko meidän syytä katsoa sen verran peiliin ja palata strategian mukaiseen, ihminen keskiössä -toimintatapaan rakentamalla palveluverkko sellaiseksi, että kaikilla keskipohjalaisilla olisi kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollisimman lähellä, kohtuullisen välimatkan päässä?

Ari Huuki

Kannus

#