MAINOS

Kokkolan juhlavuoden yritysjutut nostavat esiin rohkeutta yrittää

MAINOS -

Rohkeutta on monenlaista; joskus suurta ja näyttävää, joskus pienempää ja henkilökohtaista. Yritystarinoissa löysimmekin monenlaisia tarinoita rohkeudesta; isoja ja pieniä, kaikkia niitä mitä arjessa ja toimivassa yhteisössä tarvitaan. Kokkola 400-juhlavuoden aikana KOSEKin kanavissa on nostettu esiin yritysjuttujen avulla alueemme yrittäjiä. Juhlavuoden tunnuslause kuuluukin: Rohkene, onni seuraa kyllä. Tavoitteenamme on ollut tuoda esiin yrittäjiä, jotka ovat omalla rohkeudellaan luoneet uutta, työllistäneet, yrittäneet ja selvinneet haasteista.   

Yritysjuttujen aiheet löytyivät monella eri tavalla; peilaten juhlavuoden eri teemoja, sekä otimme vastaan ideoita yritysjuttuihin sopivista yrittäjistä pitkin juhlavuotta. Alkuvuodesta yritysjutut katsovat hieman taakse historiaan. Juttusarjan aloitti yritys, joka on yksi vanhimmista edelleen toiminnassa olevista yrityksistä Kokkolassa.

Antoisia lukuhetkiä yritystarinoiden parissa!


Yrittäjyyttä sukupolvelta toiselle

  Yrittäjyys on ollut Kokkolassa aina voimissaan. Kokkolasta vietiin tervaa jo 1500-luvulla, ja kaupungissa on toiminut jopa maan suurin kauppalaivasto. Tänäkin päivänä yrittäjyydellä on tärkeä merkitys Kokkolan elinvoimalle. Terva, veneet, nahka, vaatteet, metalli, kauppa ja palvelut. Siinä esimerkkejä aloista, joihin kokkolalaisen yrittäjyyden historia erityisesti nojaa. Monet yrityksistä ovat perheyrityksiä, joissa osaaminen ja perinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Yksi vanhimmista nykyään toimivista kokkolalaisyrityksistä on vuonna 1911 kaupparekisteriin merkitty Kålan Höyrysaha Ky. Yrittäjä Klas-Erik Kåla vaalii sahaustoiminnan vuosisataisia perinteitä kotikylällään kolmannen sukupolven yrittäjänä.

Historiallisessa ympäristössä sijaitsevat saharakennus, höyläämö, kuivaamo ja ulkovarasto. Työt sahalla Klas-Erik Kåla aloitti jo pikkupoikana, eikä hän voisi edes kuvitella toisenlaista elämäntapaa.

"Melkein joka päivä on ollut kiva mennä töihin.  Olen rauhaton sielu ja se on yksi syy siihen, miksi yrittäjän vapaus viehättää minua", innokkaana luontoliikkujanakin tunnettu Kåla sanoo.

Sahan asiakkaina on paljon remonttimiehiä, ja yrittäjä on toimittanut monet kerrat muun muassa listoja entisajan profiileilla moniin taloihin Kokkolan Neristanissa.

Vaikka Klas-Erik Kåla tiesi perheyrityksen toimintaa jatkaessaan, ettei kyseessä ole kultakaivos, hän ei ole ratkaisuaan katunut.

"Ei tämä kovalla pakkasella kovin romanttista työtä ole. Silti ei minulla ole tällä hetkellä aikomusta lopettaa. Jatkan yrittäjänä niin kauan, kuin mieli tekee."

Juhlavuoden yritysjutun Kålan Höyrysaha Ky:stä voit lukea kokonaisuudessaan täältä >>>


Rohkeasti uudistuva nahka-alan perheyritys

Hirvennahan lisäksi Kokkolan Nahka valmistaa jakin- ja peurannahkoja. Kuvassa toimitusjohtaja Juha Örnberg ja kehitysjohtaja Mirva Kenttämies.

Kokkolan Nahka on Kålan sahan tavoin kolmannen polven perheyritys, jonka Kotkamaassa toimiva tehdas on maailman suurin pohjoisten eläinten nahkoja valmistava nahkatehdas. Örnbergien suvussa nahkojen valmistamiseen liittyvä osaaminen ulottuu ainakin viiden, ellei kuuden sukupolven päähän.

Kokkolan Nahkan nykyisen toimitusjohtajan Juha Örnbergin ja hänen veljensä Pasin isoisällä Jormalla oli yrittäjän sielu ja rohkeus ryhtyä yrittäjäksi yhdessä Ragnar Majabackan kanssa. Siitä sai alkunsa vuonna 1957 perustettu Kokkolan Nahka.

Yrityksen pitkän iän salaisuus on rohkeus uudistua.

"Neuvostoliiton-kaupan romahdettua isä keksi, että ryhdytään myymään pukinenahkojen sijasta hirvennahkoja. Ensin niitä myytiin suolattuna Yhdysvaltoihin, kunnes siellä tehtaat alkoivat sulkea ovia. Siinä vaiheessa aloimme 1990-luvun puolivälissä jalostaa nahkat pidemmälle, ja sillä tiellä olemme vieläkin", Juha Örnberg sanoo.

Viime vuonna Kokkolan Nahka teki jälleen uuden avauksen tuodessaan markkinoille hirvennahasta valmistetut koirien puruluut, premium-tuotteita nekin. Yritykselle se tarkoitti rohkeaa loikkaa täysin uudelle alalle, ja pari vuotta kestänyttä tiivistä valmistelua tuotekehityksineen. Suomen lisäksi puruluille avataan markkinoita ulkomaille.

Lue koko yritysjuttu täältä >>>


Veneteollisuus menestyy erikoistumalla

Kovassa kansainvälisessä kilpailussa pärjää laadukkailla ja yksilöllisillä premium-veneillä, sanoo Linex-Boat Oy:n toimitusjohtaja Olli Lindkvist.

Kokkolalainen veneteollisuus menestyy erikoistumalla. Sen lisäksi ala elää, kuten on aina elänyt, vahvasta perheyrittäjyydestä.

Nord Star-veneistään tunnettu Lindkvistin suku aloitti veneenrakennuksen tasan 100 vuotta sitten. Asialla oli Sivert Lindkvist, joka rakensi pienten kalastusveneiden ja hinaajien lisäksi kelaveneitä uittotyömaille. Nord Stareja valmistavan Linex Boat Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Olli Lindkvist muistuttaa veneenrakennuksen perinteen ja osaamisen kumpuavan vielä paljon kauempaa kuin Sivert-isoisän aikakaudelta.

"Kokkola sai tapulioikeudet 1765. Se vauhditti tervan vientiä ja laivanrakennusta, ja kokkolalaisia laivoja myytiin moniin Euroopan satamakaupunkeihin. Tuon ajan kuuluisilla kokkolalaisilla laivanrakentajilla on iso merkitys meidän nykyiselle veneteollisuudelle ", Olli Lindkvist sanoo.

Hänellä on selkeä näkemys suomalaisen veneenrakennuksen tärkeimmästä kilpailutekijästä.

"Me, Sargo ja Targa olemme esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat pysyneet maailmanmarkkinoilla erikoistumalla. Linex Boatissa päätimme luopua niin sanotuista gin tonic- eli juppiveneistä, ja ryhdyimme valmistamaan yksilöllisiä premium-veneitä."

Myös Sargo-veneistään tunnetussa Sarinien perheessä veneenrakennuksen osaaminen ja intohimo ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

"Edy-isä oli töissä Pekka Koskenkylällä rakentamassa ensimmäistä Swan-venettä. Projektin aikana isä sai paljon uutta näkemystä veneiden sarjatuotantoon samaan aikaan, kun lasikuitu alkoi yleistyä rakennusmateriaalina. Meidän yhtiön tarina sai alkunsa 1967, jolloin Edy palkkasi ensimmäiset työntekijät ja ryhtyi valmistamaan Nautorille sisustuksia", kertoo Sarins Båtar Oy Ab:n toimitusjohtaja Thomas Sarin.

Hänen mukaansa Pekka Koskenkylä vaikutti merkittävästi veneteollisuuden vahvistumiseen Kokkolan seudulla. Menestyksen taustalta löytyy muitakin merkittäviä osaajia, kuten venesuunnittelija Alfons Kvarnström.

Näkökulmia veneteollisuuteen luettavissa täältä >>>

Sarins Båtar Oy Ab:n toimitusjohtaja Thomas Sarin uskoo, että tulevaisuudessa lisääntyy veneiden järkevä yhteiskäyttö.

Teksti ja kuvat: Jorma Uusitalo