Paikallisuutiset
Korpelan Voiman päätöksentekoon on patoutunut poikkeuksellisen paljon negatiivista energiaa – kuntien edustajat yhtymäkokouksessa kertovat, mitä mieltä he ovat nykytilanteesta
Valta kuntien omistamassa sähköyhtiössä on operatiivisen johdon ohella hallituksella ja moni yhtymäkokousedustaja kokee tulleensa syrjäytetyksi.
Korpelan Voima on nykyisin seitsemän kunnan yhteisomistuksessa oleva energiayhtiö, jonka kymmentä viime vuotta – ellei jopa pidempään – ovat leimanneet julkisuuteen tihkuneet tarinat valtataisteluista, yhtiön johtamista kohtaan esitetystä kritiikistä ja silmiin pistävästä epäluottamuksesta.
Yhtiön pääkonttori sijaitsee Kannuksessa, jossa myös sähköosakeyhtiö perustettiin yli sata vuotta sitten. Valmistuessaan vuonna 1921 Korpelan voimalaitos oli Suomessa kymmenen suurimman vesivoimalaitoksen joukossa, ja tuolloin todennäköisesti myös suurin yksinomaan maaseudun sähköntarpeisiin rakennettu voimalaitos.
Korpelan Voima herättää runsaasti mielipiteitä erityisesti kannuslaisissa, sillä paikkakunnalla likimain kaikki suvut ovat, jos eivät aivan suoraan niin vähintäänkin mutkan kautta, olleet yhtiötä tai sen voimalaitosta rakentamassa. Sähköyhtiön käänteitä on seurattu tiiviisti ja ristiriitaisia tarinoita kuunneltu vuosikaudet hämmästellen.
Yhtiössä on paljon historian painolastia. On selvää, että jos väärinkäytöksiä tai epäselvyyksiä ilmenee, ne pitää asianmukaisesti selvittää. Nyt käsitykseni on, että tunteet ohjaavat aika tavalla kaikkea keskustelua. Vesa Hihnala Kalajoki
Monelle viimeinen niitti oli, kun Verkko Korpela purki yhtiön pääluottamusmiehen työsuhteen huhtikuussa, muutaman minuutin varoajalla. Suuri osa Korpelan Voiman yhtymäkokouksessa istuvista luottamushenkilöistä kertoo lukeneensa asiasta lehdistöstä.
Korpelan Voiman omistavat Kannus, Toholampi, Kalajoki, Sievi, Kaustinen, Halsua ja Lestijärvi. Ennen Kokkolan kuntaliitosta sähköyhtiön omistajiin kuuluivat myös Lohtaja, Kälviä ja Ullava, jotka kuntayhtymä osti ulos liitoksen tapahduttua. Aivan tyylipuhtaasti eli ilman kiistelyä ei tämäkään liiketoimi toteutunut.
Keskipohjanmaa halusi selvittää, mistä kenkä todellisuudessa oikein puristaa, ja lähestyi muutamalla kysymyksellä Korpelan Voiman omistajakuntia yhtymäkokouksessa edustavia henkilöitä. Kysely lähti viime viikolla kaikille 21 yhtymäkokousedustajalle.
Kyselyyn vastasi kymmenkunta yhtymäkokousedustajaa, joiden yhteenlaskettu äänivalta on noin 60 prosenttia yhtymäkokouksessa käytetystä äänivallasta.
Puolet kyselyyn vastanneista oli ehdottomasti sitä mieltä, että Korpelan Voiman solmut on vihdoin selvitettävä juurta jaksaen. Se merkitsisi ylimääräisen yhtymäkokouksen koolle kutsumista ja hallituksen luottamuksen arviointia.
Esimerkiksi Toholammin kunnanhallitus on päättänyt esittää ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista ja tilapäisen valiokunnan asettamista selvittämään Korpelan Voiman kuntayhtymän hallituksen luottamusta.
– Julkisuudessa käyty keskustelu kertoo, että asiat eivät ole kunnossa ja tilanne vaatii omistajakunnilta toimenpiteitä, toteavat Toholammin edustajatVirpi Ali-Haapala,Ville Suomala jaHannu Kivelä yhteisessä vastauksessaan.
Yhtä lailla moni yhtymäkokousedustaja antaisi menneiden jo olla. Paljon ladataan etenkin konsernin uuden toimitusjohtajan varaan, jonka valintaprosessi on parhaillaan kesken.
– Yhtiössä on paljon historian painolastia. On selvää, että jos väärinkäytöksiä tai epäselvyyksiä ilmenee, ne pitää asianmukaisesti selvittää. Nyt käsitykseni on, että tunteet ohjaavat aika tavalla kaikkea keskustelua.
– On erittäin vaikea arvioida kaikkia ongelmien taustalla olevia syitä objektiivisesti, vaikuttimia tuntuu olevan niin monia ja niiden taustat menevät osittain vuosikymmenien taakse. Toivottavasti uusi toimitusjohtaja saa työrauhan ja pääsee luotsaamaan yritystä eteenpäin ilman laajaa sivusta vaikuttamista,Vesa Hihnala Kalajoelta sanoo.
– Kysymykseen miten pöytä putsataan, vastaan että uudelle tulevalle toimitusjohtajalle tulee antaa työrauha, sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä tulee kaikkien noudattaa, ja vanhojen asioiden esiin kaivelu lopettaa, kertoo kalajokinenEija Pahkala.
– Kaikkien olisi syytä katsoa peiliin ja nyt pitäisi saada aikaan rakentavaa keskustelua, eikä vain syyttää toinen toistaan, toteaa puolestaan Kalajoen kolmas yhtymäkokousedustajaJuha Tuliniemi.
Pääluottamusmiehen työsuhteen purkaminen on varsin poikkeuksellinen toimenpide. Asiasta päätti Korpelan Voiman tytäryhtiön Verkko Korpelan hallitus.
Keskipohjanmaa kysyi yhtymäkokousedustajilta, keskusteltiinko asiasta yhtymäkokouksessa tai sen jälkeen yhtymäkokousedustajien kesken. Samalla tiedusteltiin, mitä ajatuksia ratkaisu herätti.
– Tällaiset operatiiviset ratkaisut eivät tule ennakolta yhtymäkokoukselle tiedoksi eivätkä ne sinänsä kuulukaan yhtymäkokoukselle. Omistajan ääntä ja tahtoa tämän tyyppisissä asioissa pitää esillä kunkin kunnan valitsema edustaja Korpelan Voima -kuntayhtymän hallituksessa, kertooPiia Rautiola Kannuksesta.
– Pääluottamusmiehen irtisanominen on omasta mielestäni osa sitä kyseenalaista toimintatapaa, josta tarkastuslautakuntakin toissa vuonna huomautti. Mielestäni ratkaisu kertoo siitä, miten neuvottomia henkilöstöjohtamisen ongelmien kanssa ollaan.
Rautiolan mukaan yksi perustavanlaatuinen ongelma on, että yhtymäkokoukselle ei tuoda linjattavaksi edes sellaisia strategisia asioita, jotka yhtymäkokoukselle kuuluisivat.
– Hallitus toimii isoissakin kysymyksissä omavaltaisesti, esimerkkinä vaikkapa päätös käyttökeskuksen ulkoistamisesta.
Käyttökeskuksen ulkoistamiseen liittyy esimerkiksi sopimus, jolla Korpelan Voima ostaa sähköyhtiön varallaolopäivystyksen Mikkelissä sijaitsevalta yritykseltä.
Viimeaikainen kuohunta Korpelan Voimassa liittyy osaltaan tähän.
Ristiriidat ovat kärjistyneet ajan kuluessa, ja monella on pelissä pala oman suvun historiaa, perinteet ja usein myös näihin liittyvät tunteet. Kaikkea tätä kuorruttaa pelko siitä, että keskinäinen riitely heikentää Korpelan Voimaa yhtiönä.
– Korpela on vakavarainen yhtiö joka tuottaa edullista sähköä ja toivoisin sen itsenäisenä tulevaisuudessakin säilyvän, Eija Pahkala sanoo.
Sähköyhtiön omistajana kunta voi toimia hieman eri logiikalla kuin kasvoton sijoitusyhtiö. Lähtökohtana on tietysti toimitusvarma ja omistajalleen edullinen sähkö.
Sen lisäksi kuntaomistajan takaraivossa voivat kolkutella jalommat ajatukset paikallisuudesta, kotikylän ihmisten työllistämisestä tai vaikkapa viime aikoina paljon esillä olleesta huoltovarmuudesta. Ja näin vähän yllättäen, energiayhtiön pyörittäminen on monen mielestä paljon muutakin kuin halpaa sähköä tai taloudellisen voiton tavoittelua.
Poikkeuksetta kaikki Keskipohjanmaan kyselyyn vastanneet yhtymäkokousedustajat kertovat olevansa harmissaan Korpelan Voiman sisäisistä ristiriidoista – ja toiset etenkin niiden julkisesta käsittelemisestä.
– Kyllähän tämä riepottelu ja asian hoitamisen systemaattinen pitkittäminen on täysin käsittämätöntä. Kolhujen suuruutta en osaa alkaa arvioimaan. Mielestäni nyt on oleellista, millä tavoin syntyneitä vahinkoja yhtiön toiminnassa päästään mahdollisimman pian korjaamaan, Piia Rautiola sanoo.
– Keskustelu kaiken kaikkiaan yhtiön ympärillä on harmittanut, yritys on hyvässä taloudellisessa kunnossa ja on ollut myös varman sähköntoimittajan maineessa, Vesa Hihnala kertoo.
– Hyvin surullisella mielellä katsonut tämän hetkistä tilannetta, se ei voi olla jättämättä jälkiä Korpelan Voimaan, Juha Tuliniemi ennustaa.
Lähteet:
Aarre Aunola (1994): Korpelan voima 1919-1994
Korpelan Voima -konsernin tiedotteet vuonna 2019
Korpelan Voima -kuntayhtymän yhtymäkokouspöytäkirjat 2019
Helena Mehtälä (2010): Kuntaliitoskuntien soidinmenot – Diskurssianalyyttinen tutkielma Kokkolan kaupungin sekä siihen liittyneiden Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntien valmistautumisesta kuntaliitokseen sekä kuntaliitoksen alkuvaiheista
Keskipohjanmaa-lehden arkistot vuosilta 2008–2020
Korpelan Voima -konsernin tiedote työhyvinvointiin liittyvistä asioista (31.5.2019)
Korpelan Voima
Konserniin kuuluvat Korpelan Voima -kuntayhtymän lisäksi sen tytäryhtiöt Korpelan Energia, Lämpö Korpela ja Verkko Korpela.
Energiayhtiön päätöksenteosta ovat operatiivisen johdon lisäksi vastuussa kuntayhtymän ja sen tytäryhtiöiden hallitukset, joihin omistajakunnat nimeävät edustajansa.
Tuula Loikkanen siirtyi pois kuntayhtymän toimitusjohtajan tehtävästä joulukuussa, mutta työskenteli sen jälkeenkin yhtiössä asiantuntijatehtävissä. Avointa toimitusjohtajan virkaa on huhtikuun puolivälistä eteenpäin hoitanut varatoimitusjohtaja Riitta A. Tilus.
Kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan Korpelan Voiman yhtymäkokoukseen kunnat ovat nimenneet puolestaan kolme edustajaansa. Yhtymäkokouksessa äänivalta jakaantuu kuntien merkitsemien osuuksien mukaisessa suhteessa.
Suurin omistaja Kannus on merkinnyt kaikkiaan 4160 osuutta ja pienin eli Lestijärvi 700, muiden omistajakuntien merkitsemien osuuksien ollessa jotain näiden väliltä.
Kunkin kunnan äänivalta jakaantuu yhtymäkokouksessa tasan läsnä olevien omien kokousedustajien kesken – vaikka kokoukseen osallistuisi vain kaksi edustajaa, kunnan painoarvo kokouksessa säilyy kuitenkin ennallaan, kunnan äänivallan jakaantuessa kolmen sijasta tasan näiden kahden edustajan kesken.