Pääkirjoitukset

Joni Mäki-Petäjän pääkirjoitus: Vieraslajit ovat tulleet jäädäkseen

Vieraslajit ovat olleet suomalaisen luonnon riesana jo pitkään. Jättiputki oli Härkänevalla iso ongelma jo kymmenen vuotta sitten. Siellä järjestettiin mm. talkoita kasvin hävittämiseksi. Ongelman laajuutta kuvaa hyvin se, että edelleen siemeniä nousee noilta paikoilta, vaikka hävitystoimet olivat laajat ja perusteelliset.

Erityisen huolestuttavaa on, että jättiputkipopulaatio rehottaa Lestijoen yläjuoksulla ainakin Purontakasen kohdalla. Todennäköisesti myös laajemmin. Siemenet pääsevät pian leviämään virran mukana koko Lestijokilaaksoon. Paras aika jättiputkien hävittämiseen on ennen kasvin kukkimista. Mutta tällä hetkellä on menossa monivuotisen jättiputken kukintoaika, ja tilanne hankaloituu. Siemenet pitää hävittää polttamalla, missään nimessä niitä ei saa jättää luontoon tai viedä sellaisenaan risukaatopaikalle. Yhdessä jättiputkessa voi olla jopa 50 000 siementä.

Jättiputki ei ole ainoa vieraslaji. Jättipalsami ja lupiini ovat myös vallanneet tehokkaasti alaa. Ne syrjäyttävät alkuperäislajeja ja esimerkiksi tukahduttavat puiden taimia. Tilannetta ei siis kannata vähätellä.

Ongelmaan ei olla vielä kunnolla herätty. Se on selvä, että maanomistaja ei pelkästään voi olla vastuussa vieraslajeista, vaan niiden kitkeminen on koko yhteisön asia. Päävastuu ja organisointi tulee olla paikallisilla viranomaisilla eli tässä tapauksessa kunnilla.

Jättiputket ovat levinneet esimerkiksi Vienan Karjalassa sellaisella vauhdilla, että kylissä ei juuri enää muuta kasva. Siinä vaiheessa työ alkaa olla jo toivotonta, jos jättiputket pääsevät leviämään koko Lestijoen rannoille.

Vieraslajit eivät ole pelkästään kasvien ongelma. Esimerkiksi kyttyrälohi on aggressiivinen kala, joka pyrkii leviämään myös Itämereen ja Suomen jokiin. Kyttyrälohet vaikuttavat vaelluskalalajiemme kantoihin (lohi, taimen) heikentävästi. Sillä on siis samanlainen vaikutus luontoon kuin haittakasveilla.