Mielipiteet

Joni Mäki-Petäjän pääkirjoitus: Ministeriö yllätti lisäleikkurilla kunnat ja paskamyrsky oli valmis

Kunnissa väännetään tällä hetkellä kovasti ensi vuoden tulo- ja menoarviota eli vuoden 2024 budjettia. Talousarvion tekeminen nykyisessä epävakaassa taloustilanteessa ei ole mikään helppo harjoitus. Ylimääräisiä sydämentykytyksiä kunnantuvilla koettiin viime perjantaina, kun illalla kello 18.16 valtiovarainministeriö lähetti hyvinkin lyhyen mutta sitäkin koukeroisemman tiedotteen. Sen verran sieltä oli kuitenkin poimittavissa infoa, että kuntien valtionosuuksiin kohdistetaan 415 miljoonan euron lisäleikkaus. Jos on uskominen kunnan viranhaltijoita ja Kuntaliittoa, uusi leikkaus tuli täydellisenä yllätyksenä kunta-alalle.

Jo ajankohta oli eriskummallinen, sillä kuntien oli pitänyt päättää veroprosenttinsa viimeistään samana päivänä, ja ihan virka-ajan puitteissa.

Usein valtio patistaa kuntia suunnitelmalliseen taloudenhoitoon, jota olisi helppo ennakkoon arvioida taloutta, ja jotta yllätyksiä ei tulisi. No nyt valtio itse päätti sitten alkaa kunnon poukkoilun. Tietenkin kaiken takana on valtion velkaantuminen, mutta kyllä kai siinäkin voisi olla selkeämpi ja suunnitelmallisempi ote?

Aikamoinen paskamyrskyhän siitä arvatenkin tuli ja valtiovarainministeriö tiedotti maanantaina kello 17.40, että leikkaus ei koske vielä ensi vuotta. Viimeisin tieto kunnille siis on, että ensi vuodelle ei ilmeisesti lisäleikkauksia olisi tulossa vaan ne siirtyvät vuosille 2025-2026. Leikkaukset tulevat ministeriön mukaan tuolloin voimaan ”esittämän tason mukaisena ja pysyvänä”.

Kun korkomenot ovat kohonneet todella paljon kunnissa yleisen koronnousun takia, ei helppoja vuosia ole luvassa kuntataloudessa.

Talouskuria totta kai tarvitaan myös kuntapuolella. Se on selvä. Koronavuosina rahaa tuli valtiolta turhankin helposti kunnille, jonka avulla tehtiin plusmerkkistä tulosta. Se saattoi nollakoron aikana hämärtää taloudenhoitoa kunnanvaltuustoissa.

Oltiin nyt tuulivoimasta mitä mieltä tahansa, se on tunnustettava ilman sarvia ja hampaita, että esimerkiksi Kannus olisi lähellä kriisikuntaa, ellei se olisi yksi suurimmista tuulimyllyjen kiinteistöverojen saajista. Myös Kalajoki on ollut jo vuosia yksi suurimmista tuulivoiman taloudellisista hyötyjistä. Lestijärvellä varmasti odotetaan kunnantalolla kädet ristissä, että valmiiden pohjien päälle saataisiin vihdoin myös tuulimyllyjä. Toholammilla tuulivoimatuloja saadaan vielä odottaa, vaikka suunnitelmia sielläkin on ollut jo pitkään.

Toinen asia on sitten, mikä tuulimyllymäärä riittää Lestijokilaaksoon? Jos suunnitelmia katsoo, nyt ollaan nähty vasta murto-osa myllyistä.